Project29 part 2

Osa 2 on saapunut. Isompien hankintojen välissä näitä muita osia tilailen missä järjetyksessä sattuu, kuten tämän hiilikuituisun ohjaintangon.

180 grammaa.

Varauduin myös talven sekä jäätyneiden teiden tuloon... liian aikaisin.

Ajoin 27km näitä sisään teillä ennen metsälenkkiä.

Liian aikaisin siksi, että tällä hetkellä teillä, poluilla ja metsässä liikkuminen on todella raskasta nastoilla. Tuntuu, että saa polkea tosissaan alamäkeenkin ettei vauhti tyssää. Lisäksi kivikoissa nastat vaan ruopii ja luistelee kiviä vasten. Pääkallokelejä siis odotellessa. 

Eilen alla olevan lenkin jälkeen tuumin kuranen pyörä vetokoukussa riippuen ajellessa kotiin, että ei kyllä millään nyt jaksaisi tätä puhdistus rumbaa, joten kaarsin auton Emilia Sportin pihaan ja jätin pyörän täysihuoltoon. Tulee halpa pesu. Noh, kyllä täysihuollon aika olikin jo. Viikon se siellä pajalla nyt jonojen takia on ja tänä aikana joudun suosiolla toteuttaan tulevan työyöviikon matkat autoillen.

Project29 osa 1

Pyöräprojektin osa 1 on saapunut. Mulla ei ole mitään hajua mitä tuolle pitäisi tehdä, mutta eiköhän se tästä.

Osa 1, paino 1802g

Osa 1

Osa 1

Ei vain, tämän ympärille ruvetaan pyörää kasaamaan ja lisäosia on tilailtu ympäri maailmaa. Seuraava isompi  hankinta on etuhaarukka sopivalla joustolla ( 80-100mm) sekä voimansiirto. Edellämainitut vaatii kyllä pari tilipäivää, mutta koko ajan voi jotain pikkuosia tilailla.

Runko on siis On One Scandal 29" ja alumiinia kokoa 19,5". Diggailen koko ajan enemmän tuosta anodisoidusta mustan väristä. Mietityttää vaan kuinka saan istuintolpan ja ohjaustangon sopimaan väriin, sillä niiden pitää olla hiilikuitua. Ja sen pitää myös näkyä, että on hiilikuitua joten tuohon väriin verrattuna se on sellainen haaleen musta. Uskon kuitenkin, että erilaisilla värinyansseilla saan kokonaisuudesta UPEAN.

Meinasin muuten saada hepulin kun ovikello soi klo. 10 aamulla ja olin juuri nukahtanut yövuoroni jälkeen. Bokserit jalassa avasin oven sellasella raivolla, että DPD lähetti säikähti. Tilanne rauhottui nopeasti kun tajusin mitä paketti sisältää ja lähettikin uskalsi sen sitten sisälle nostaa.

Pyörän kokoamisesta löytyy lontoon kielellä hyviä materiaaleja ja videoita joita yritän parhaani mukaan hyödyntää sekä kiitos konsultilleni Juha Rämälälle niin saaduista kuin tulevistakin neuvoista. 

Miksi sitten rakennan 29" enkä normaali 26"?

Siksi että lyhkäisyydessään olen ajanut ja täten kokenut sekä myös lukenut seuraavat asiat 29 tuumaisesta:

+ Kulkee lujempaa
+ Kipuaa esteiden (juuret ja kivikot ym.) yli kevyemmin
+ Pito on parempi, sillä tartuntapintaa on maahan enemmän

- Ehkä hieman kömpelömpi hitaassa teknisessä maastossa
- Painavampi kuin 26", johon voi itse kylläkin osavalinnoilla pitkälti vaikuttaa

Lisäksi omistan jo 26" täysjoustopyörän. Alla olevassa videossa kuvattu 29" ja 26" eroa liittyen esteisiin.

Osa 2 on tilattu ja saapuu ensi viikolla... I hope.

Yövuoroa ja Project29 suunnittelua

Yövuorot pärähti käyntiin torstaina ja nyt sujuvasti korvaan opinnäytetyön näpyttelyn blogipäivityksellä.

Kävin alkuviikosta yliopistollisella sairaalalla selän tiimoilta ja nyt marssijärjestys on se, että kuvataan selkä uudestaan ja sitten työryhmä kirurgeja ja ortopedejä kokoontuu miettiin mitä tehdään vai voidaanko tehdä mitään. Tulee jännät paikat.

Olen myös startannut pyöränkasausprojektin nimeltä Project29. Eli tavoitteena olisi valmistua ensi kesän Tahko mtb:hen mennessä 29" jäykkäperäinen maastokiituri. Mullahan on siis 26" täysjoustopyörä nyt ja sen tulen varmaankin aina pitämään sellaisena hyvin teknisen ja vaikeen maaston pyöränä, mutta tästä 29 tuumaisesta jäykkäperästä tulee nopeempi, kevyempi, raaempi, ilkeempi ja kauniimpi. Lisäksi siitä tulee uniikki yksilö jolla on sielu! :) 29" pyörä menee kuin pieni eläin myös poluilla, sillä isommat renkaat nielee juuret ja kivikot leikiten kun tulokulma esteeseen pienenee.

Olen jo tilannut rungon ja kunhan runko saapuu, niin sitten voi alkaa täydellä pöhinällä kokoon pyörää sen ympärille. Eli höylään tilipäivinä Masteria ympäri muailman verkkokauppoja.

Tulin myös ensi kertaa nyt töihin pyörällä. Saa nähdä kuinka kipeästi tai kivuttomasti yövuoron jälkeen kotimatka taittuu.

Mässylakko loppui myös. Reilu 2kk takana ja voittajana selvittiin. Menetetty -3kg tuli päivässä takaisin. En jaksa edes stressata, ei tässä kropassa vaan mikään enää tapahdu kuin ennen. Veikkaan, että rasvaimunkin jälkeen jos edes katsoisin suklaalevyä, niin olisin lääketieteen ihme joka lihosi vastoin kaikkia fysiikan lakeja vanhoihin mittoihin.

Jos sitä jatkais lef... opinnäyt... siis töitä.

Pikku fiilistely sitä ennen.

Kummatkin isolle näytölle Full HD:na. Todella upeeta!

"Maastoon polje" kurssi+video

Viikonloppuna kävin maastopyöräilykurssin Kaupin maastoissa Tampereella, jonka nimikin oli luontevasti "Maastoon polje". Kurssi oli n. neljän tunnin mittainen jaettuna kahdelle päivälle. Vetäjien Juhan ja Kaurin johdolla kävimme läpi asioita maastopyöräilyn perusteista aina tekniseen haastavan maaston ajamisen tekniikoihin.

Kurssilla oli mukana eri tasoista porukkaa ja jokainen tuntui saavan yksilöllisesti ohjausta ja haastetta oman tasonsa mukaan. Itsellänikin on jo jonkun verran maastotaustaa, mutta silti löytyi uusia haasteita ja itsensä ylittämistä. Kun siinä kypäräkameralla ryhmäläisiä seurailin, niin väittäisin jokaisen ylittäneen itsensä. Mukavaa fiilistä nostatti myös muiden kannustus kun kukin suoritti jotain itselle haastavaa kohtaa.

Kaiken kaikkiaan jäi todella hyvä fiilis viikonlopusta ja sammumaton polte poluille. Innolla jään odottamaan vetäjäkaksikolta uusia kursseja.

Ainoa miinus tuli lompakolle, mutta ei todellakaan kurssin hinnasta joka oli naurettavan halpa, vaan siitä että tästä käynnistyi nyt uuden pyörän kasaus projekti eli "Project 29", josta kerron täällä myöhemmin jatkossa lisää...

Hullua menoa!

Viimeiset 5 vuorokautta on ollut aivan hullua menoa. Aloitin viikon kestävän yövuorot torstai iltana ja lopetan tulevana torstai aamuna. Tälle jaksolle sattui vielä läsnäolopakollisia koulupäiviä, joten ei muuta kuin töistä kouluun ja koulusta töihin muutaman tunnin välikuolemilla.

Huomaan tämän jakson rasittavan kroppaani paljon. Sydän takoo rinnassa ihan omaa elämäänsä kun pitäisi hetkeksi silmät ummistaa. Uni tulee pian, mutta siitä parin minutin päästä keho lyö jonkun hengissä selviämis reaktion päälle, jolloin tulee adrenaliiniryöppy joka aktivoi sympaattisen hermoston. Kehossani on siis nyt koko ajan parasympaattisen (rentoutumista edistävä) ja sympaattisen (stressi,suorituskyvyn lisäys) hermoston kaksintaistelu, jossa ikävä kyllä jälkimmäinen on voitolla. Lisäksi selkä on todella kipeä ja kaikki oireet pahenee.

Selän tiimoilta menenkin yliopistolliseen sairaalaan viikon päästä kuvantamaan lannerankaa sekä miettimään mahdollisen leikkauksen hyöty/haittasuhdetta, sillä ei tämä konservatiivinen hoitolinja ole juurikaan tuottanut kuin pientä kivunlievitystä osteopatialla ja akupunktiolla.

Aikaisemminkin olen puhunut liikunnasta yövuoroviikoilla, jossa suunnitelmat ovat olleet kovat ja teot olemattomat. Nyt kuitenkin tämä hyötyliikunnan puolesta puhuja, mutta vihaaja aikoo nöyrtyä ja rupeaa kulkemaan aina kuin mahdollista pyörällä töihin. Läpi vuoden. Siinä tulee juuri ja juuri riittävästi keholle ja mielelle liikuntaa seitsemän vuorokauden yövuoroputkeen.

Herkkulakko on pitänyt! Eli n. 2kk takana sokeritonta elämää. Paino on tippunut sen kolme kiloa ja siihen jämähtänyt. Aamupaino, anteeksi iltapaino vuorokausirytmistäni johtuen oli tänään 97,5kg. Tämä todistaa sen, että kun herkkulakko loppuu 19.10 niin aika huoletta aion mässyttää kun ei tuon suurempaa vaikutusta kehonkoostumkseen ole ollut.

Kun selästä on tehty arviot, niin varovasti rupeen suunniteleen myös kuntosaliohjelmaa selän ehdoilla. Todelliset liikunnalliset viettini aion kuitenkin purkaa nyt ja tulevaisuudessa pyöräilyyn.

Tiukkaa vääntöä maastossa!

Tein sunnuntaina niin eläimellisen lenkin, että sen tulen pitkään muistamaan. Lenkki menee aivan suorilta kärsimysten top 3 parhaan joukkoon.

1. Palkkaa mies jänikseksi, joka vetää myös ihan eläimen lailla maastossa menemään (sovitusti kylläkin)
2. Älä lämmittele
3. Lähde ajaan alusta täysiä ja hapota loput 25km
4. Nauti

Eli lenkki oli 30km:n Sm-cupin kisareitti. Halusin saada siinä pohja-ajan itselleni, johon on hyvä peilata kehitystä ja tulevia aikoja. Aika oli n. 2,45. Sillä olisi hätyytellyt harrastesarjan häntäpäätä, mutta olen aikaan todella tyytyväinen ottaen huomioon sen, että kokonaisuudessaan lenkki meni täysin hapottaessa liian rankan alun jälkeen.

Tässä kooste lenkistä :)

Lenkin jälkeen pikkuinen droppi harjittelu.

Seuraavana päivänä töissä puhalsin spirometriaan (mittaa keuhkojen kapasiteettia ja ventilointikykyä) huonommin kuin vanhus joka tupakoi. Keuhkot oli siis lenkin jäljiltä hyvässä hapessa. Uskoisin, että johtui siitä, sillä olen aikaisemmin hönkinyt huippulukemat.

Edit: Maastopyöräilyistä kiinnostuneille suosittelen lämpimästi seuraavaa:

Olet myös tervetullut fb ryhmään