Viime syksynä kun maastopyöräilyn aloitin, niin en voinut kuin ihmetellä miten tällaisiakin pätkiä voi pyörällä ajaa ja kuinka sykkeet voi maastossa saada pk- alueelle, mutta tunnollisesti harjoitellen Mp:n kunto- ja tekniikkaoppien mukaan näköjään voi ja aika piankin. Hienoa on ollut huomata myös muiden kurssilaisten huima kehitys monella osa-alueella.
Vajaa puoli vuotta sitten mietittiin vielä selkäleikkausta Taysissa kun en pystynyt edes suorassa käveleen. Tuolloin jokainen päivä tippa linssissä kun ei arkiaskareista selvinnyt tai saanut junioria syliin nostettua liikunnasta puhumattakaan, satunnaisia räpiköintiyrityksiä lukuunottamatta. Kunnossahan selkä ei ole eikä kuntoon tule, mutta tällä hetkellä sen kanssa pystyy elään ja nauttiin.
Laajavuoren mtb skabat lähestyy ja jännitysmomenttia nostaa tämä. Reittihän on teknisesti helppo mitä nyt olen muutamia videoita reitiltä katsellut ja kokeneemmilta kuullut, mutta vesisateiden sattuessa muuttuupi sellaiseksi mutalilluksi, että vaikka tuohon selkätilitykseen liittyen vauhdikkaissa alamäissä kaatuminen ei ole kovin toivottavaa. Eikä muutenkaan. Kieli keskellä suuta saa ajella. Mukavasti vatsanpohjaa jo välillä kutkuttelee.
Lihasten, aah niin ihana glykogeenivarastojen tankkaus on myös aloitettu lauantain koitosta varten. Perinteisin menetelmin tämä tarkoittaa n. 6-8g/kg/vrk nautittua hiilihydraattia eli käytännössä 600-800g vrk itsellä. Ihan tuohon määrään en edes yritä ja uskon, että omat varastot täyttyy vähemmälläkin. Naamahan ei taas peiliin mahdu nestepöhön vuoksi, mutta mielummin nesteisenä hyvillä energioilla kuin kuivana pari kiloa kevyempänä ilman energiaa.
 |
| Omalta lenkiltä. |
 |
| Peruskauraa hississä. (Hissiin ei saa mennä pyörän kanssa) |
 |
| Kumit kuntoon ennen kallioita. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti