tiistai 2. heinäkuuta 2013

Kisaraportti Tahko mtb60

Perjantaina saavuimme Tahkolle ja homma starttasi alkuun mökin vaihdolla kun ilmastointi oli hajalla. Uudessa mökissä oli enempi tilaa ja ilmastointi pelasi. Tosin parvella oli tuskasen kuuma ja huonona nukkujana yö oli kamalaa seitinohutta painajaisen sekaista hikistä valveunta.

Aamiaisen jälkeen starttia odotellessa fiilikset oli kaksijakoiset. Toisaalta treenit oli kulkeneet hyvin, mutta niin oli ennen Laajavuorenkin kisaa eikä homma mennyt siellä putkeen. Kalusto oli kuitenkin  kunnossa ja treenejä takana sekä kehon huoltoa.

Olin tavoiteaikaryhmässä 4.15-5h. Ryhmittäydyin noin puoliväliin lähtöryhmää ja suunnitelmana oli jättäytyä aivan ryhmän perälle ajamaan vain ja ainoastaan omaa ajoa ja avata hanat vasta puolenvälin kohdalla kun jalat ja kroppa on todella herätelty suoritukseen. Suunnitelmaksi jäi.

Lähtöpamaus klo. 9.40. Jo kilometrin ajon jälkeen tajusin, että tänään kulkee! Annoin kulkea ja rullailin kevyesti monien ohitse huomatakseni n. 10km kohdalla näkeväni 400 hengen lähtöryhmäni kärjen. Tämän jälkeen lisää päänahkoja vielä pitkässä hiekkatienousussa joka ajoittain jyrkkeni mukavasti. Mukavasti siksi, että jalat ei hapottanut ja selkeästi monilla ohitettavilla hapotti.

Sitten poluille siirryttäessä alkoikin ikävä jonottelu ilmeisesti edellisen lähtöryhmän hitaampien takana, jossa jono oli polulla melkoinen ja ohi ei päässyt. Välillä pysähdyttiin ja edellä jalkauduttiin sellaisissa kohdissa, jotka maastoon polje- valmennuksissa on ajettu riemusta kirkuen. Tästä eteenpäin en osaa eritellä reitin osuuksia ennen loppua, mutta koko ajan keskityin omaan tekemiseen ja yritin parhaani. Isosti otti päähän jonossa pyörän kantaminen/työntäminen jonossa aivan loputtomalta tuntuvaa polkuylämäkeä. En nähnyt enkä kuullut kenenkään tuota ajavan ylös. Olisiko ollut sitten kuuluisat Kinahmi ja taivaan portaat? Näissä kohdissa aattelin, että pohkeet ei enää selviä ilman kramppeja tätä ylös tunkkaamista. Onneksi selvisi. Nämä olivat itselle selkeästi raskainta antia reitillä.

N.55km kohdalla alkoi kuuluisa El Granden piiitkä ylämäksi tiukalla käännöksellä oikealle. Tässä alkoi jo olemaan polkujen ja tunkkausten pehmittävä kroppa aika hapoilla. Yllättävän paljon pystyin kuitenkin ajamaan ja vain parissa kohdassa piti vähän matkaa taluttaa. Vähän ohitin porukkaa, mutta myös vähän menetin sijoja tuossa kivikkopitoisessa pitkässä nousussa. Maksimisykkeet tuli myös tässä kohtaa.

Jos mennään isosti ylös niin tullaan myös yleensä isosti alas. Loppulasku Tahkon laskettelurinnettä pitkin oli pitkä ja jyrkkä sekä osittain irtokivien peittämä. Ei mitään ongelmaa. Ehkä jopa turhan varovaisesti ja varman päälle otin tämän laskun, mutta kun ei tiennyt mitä odottaa ja paljon varoitteluja kuullut/lukenut mäestä niin näin tällä kertaa. Tosin mäessä oli muutama kohta jossa tuli tunne, että vähän jos jyrkkenee vielä tai vauhti nousee, niin sitten voi hallinta hävitä. Adrenaliini virtasi kropassa ja piti aistit valppaana. Kuten sanoin, ei ongelmia alaslaskussa. Ensi kerralla vähän lujempaa.

Sitten olikin n. 1km hiekkatietä pitkin maaliin jonka luonnollisesti vedin täysiä ja viimeiset 3-5 päänahkaa napaten. Kellot pysähtyivät kohdallani aikaan 4h 23min. Eli ensimmäisen Tahkoni tavoite alittui 37minuttia. Meni täysin yli odotusten!

Pikkuisen jäin miettiin kun jossain reittiä on hehkutettu Suomen kauneimmaksi, että maisemat oli ajoittain toki huikeita, mutta paljon myös hukkui polkuja metsän syvyyteen jossa sai ryskätä ja tunkata synkkiä polkuja jonossa. Kaikin puolin kuitenkin kokonaisuudessa upea maastopyöräilytapahtuma ja sellainen jokaiseen tulevaan kauteen sisällytettävä repäisy. Mikäli saan ehjää harjoittelua alle, niin ensi vuonna kolmosella alkava tavoiteaika tai 120km:n matka eli kaksi kierrosta.

Iso kiitos ja kumarrus Maastoon Polje!- vetäjille Juhalla ja Kaurille Kohti Tahkoa-valmennuksesta. Ilman näitä tekniikkatreenejä, yhteislenkkejä, ravinto/tankkausohjeistuksia ym. muita maastopyöräilytietoutta olisi matka katkennut todennäköisesti loukkaantumiseen tai aika omalla kohdallani olisi painunut pitkälti yli viiden tunnin. Kiitos myös muille tiimiläisille ja onnittelut kaikille hyvistä onnistumisista!

Turvallinen, tehokas, nopea ja nautittava maastopyöräily koostuu useasta eri tekijästä, jotka oli otettu yllä olevassa valmennuksessa hyvin ja yksilöllisesti huomioon. Suosittelen lämpimästi tutustumaan.

Tuloksia, kuvia, videoita ym. tapahtuman sivuilta.

Lähdön tunnelmia 1

Lähdön tunnelmia 2

Osa porukasta, huomaa loppulasku Kekkosen takana.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti